Pyölinjoki virkistyskäyttöön

Erkki Kupari

Tällä kertaa blogistiksi on pyydetty Erkki Kupari suvun ulkopuolelta (tai mistä sitä nykyisenä dna-aikana tietää…). Paljon kiitoksia kirjoituksesta, jonka aiheena on Pyölinjoen elvyttäminen.  – Kupari on kotkalainen toimittaja ja aikuiskouluttaja, joka asuu ison osan ajastaan Klamilassa. Hän kirjoittaa pakinoita Kymen Sanomiin ja Kaakonkulmaan.  Jyrki Haikonen

Pyölinjoki virkistyskäyttöön

Jokaisen merkittävän paikkakunnan läpi virtaa joki tai vesistö. New Yorkissa se on Hudson, Tampereella Tammerkoski ja Turussa Aurajoki.

Klamilan toivo on uusissa asukkaissa, kylään muuttajissa, jotka tuovat työpaikan tullessaan ja ideoita kylän kehittämiseen. Siitä voi seurata myöhemmin myös uusia työpaikkoja.

Millä perusteella uusi asukas valitsisi Klamilan. Koulu on ja kauppa. Se ei riitä. Onneksi Klamilassa harrastetaan. Kylän henkinen vireys on minusta houkutteleva.

Maalaiskylälle ympäristön kunto ja hoito ovat olennaisia vetovoimatekijöitä.

Pyölinjoelle olisi syytä tehdä jotain. Tarkoitan joen luontoarvojaja virkistyskäyttöä.

Pyysin Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijalta Seppo Knuuttilalta tietoja Pyölinjoen valuma-alueesta, ja hän antoi joitakin arvioita.

Suomenlahti paranee – puhdistuuko Pyölinjoki

Pyölinjoen valuma-alueen metsät ja suot on aika tarkkaan ojitettu. Joki virtaa myös peltoalueiden läpi. Metsät ja pellot tuovat jokeen Knuuttilan arvion mukaan pääosan ravinteista. Niiden veden laatua heikentävä vaikutus on suurin jokeen itseensä ja jokisuiston vesialueeseen.

Knuuttila sanoo, että Pyölinjoki ei ole ollut vedenlaadun seurannassa sen pienen koon takia, ja siksi ravinnekuorma ei ole tiedossa. Se voi arvioida karkeasti suhteuttamalla kuormitus isomman ja tutkitun Virojoen ravinnekuormaan. Virojoki on maankäytöltään samantapainen kuin Pyölinjoki.

Pyölinjoen valuma-alue on vain noin 13 % Virojoen valuma-alueesta, joten tällä perusteella laskettuna sen vuotuinen fosforikuorma Klamilanlahteen olisi noin 1 tonni ja typpikuorma noin 22 tonnia vuodessa, arvelee Knuuttila. Jos Pyölinjoen ravinnekuormaa verrataan vaikkapa Mussalon jätevedenpuhdistamon vuosikuormaan (2015), niin Mussalon luvut ovat fosforia 2,4 tonnia ja typpikuorma 82 tonnia. Mussalon puhdistamo käsittelee koko Etelä-Kymenlaakson jätevedet. Kuormitukset ovat toisiinsa verrattavissa.

Knuuttila sanoo, että Hellitöksenselän Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen havaintopaikalla Pyölinjoen vaikutusta ei pysty enää erottamaan Suomenlahden tilaan kokonaisuudessaan vaikuttavista tekijöistä. Suomenlahden tila heikkeni nopeasti vuosina 1995-2006. Sen jälkeen se on vaihtelevasti parantunut, levämäärä vähentynyt ja syvänteistä on nyt tavattu aiempaa useammilta paikoilta pohjaeläimiä.

Eniten Suomenlahden tilan parantumiseen ovat vaikuttaneet Pietarin jätevedenpuhdistuksen tehostuminen ja Laukaanjoen suurten fosforipäästöjen loppuminen alkuvuodesta 2012.

Pyölinjoki kylää kaunistamaan

Uskoakseni Pyölinjoki olisi kunnostettavissa virkistyskäyttöön ja jopa lohikalojen kutujoeksi. Pieniä virtavesiä, jopa ojia, on saatu tehtyä pienin kustannuksin lohikalojen kutujoiksi aivan asutuksen keskellä.

Pyölinjoen suistosta voisi saada Klamilan keskustaan kauniin puiston raivaamalla osa pusikosta ja tekemällä suistoon pieni kävelypolku. Kävelyreitti voisi jatkua Museotien toisella puolen jokirantaa pitkin Rikontien sillalle saakka.

Joen kunnostaminen virkistyskäyttöön vaatisi hyvän suunnitelman. Suunnitelman tulisi hyödyttää jokirannan asukkaita, muita kyläläisiä ja matkailijoita.

Klamila on melko tiiviisti rakennettu kyläyhteisö, johon Pyölinjoen raitti voisi tuoda uuden elementin kylän viihtyisyyttä lisäämään. Klamila liittyisi samalla maineikkaiden paikkakuntien riviin.

Erkki Kupari

 

2 kommenttia artikkeliin ”Pyölinjoki virkistyskäyttöön

  1. Pyölinjoki ja Jokniemi ovat pilaantuneet 60-70-lukujen aikana. Äitini huuhtoi siinä pyykkiä vielä 1950-luvulla. Vesi oli silloin aivan kirkasta. Maatalous ei ole siitä lisääntynyt. En tiedä laskeeko jokeen viemäriputkea. Toivottavasti ei! Pusikoita raivaamme omalla tontillamme joka toinen vuosi, mutta en tiedä kuka omistaa vastarannan, joka on aivan pusikoitunut.

  2. Pyölinjoki ja Jokniemi ovat pilaantuneet 60-70-lukujen aikana. Äitini huuhtoi siinä pyykkiä vielä 1950-luvulla. Vesi oli silloin aivan kirkasta. Maatalous ei ole siitä lisääntynyt. En tiedä laskeeko jokeen viemäriputkia. Toivottavasti ei! Pusikoita raivaamme omalla tontillamme joka toinen vuosi, mutta en tiedä kuka omistaa vastarannan, joka on aivan pusikoitunut.

Jätä kommentti