Klamilassa kuhisee.. vol.2

Suvi Pousi 2014

Suvi Pousi

Klamilassa kuhisee… vol.2

 

Kyllä. Pitkä talvi alkaa olemaan selätetty ja kevät koittaa.

Linnut laulaa, aurinko paistaa, lumet sulaa, pajunkissat kehräävät, ihmiset kömpivät esiin koloistaan.

On K E V Ä T. Klamilassa, kuten muuallakin talvi on ollut pitkä, mutta tapahtumarikas.

Siellä on tapahtunut kolme mullistavaa asiaa, josta puhutaan edelleen. Ja puhutaan varmaan vielä pitkään. Niitä ei unohdeta.

 

Ensimmäiseksi. Klamilaan on syntynyt uusi, hieno tapahtuma, jonka toivotaan kasvavan isoksi ja perinteikkääksi. Klamilassa oli JOULUTORI. Eli kihelmöivän jännittävän arpajaistunnelman voi vastaisuudessa löytää talvellakin. Tänä vuonna ilma oli hieman kurja, lunta tuiskutti. Mutta se ei lannistanut myyjiä eikä asiakkaita. Torilla oli kuulemma kuhinaa. Voin jo kuvitella itseni siellä ensi vuonna siellä hytisemässä glögimuki kourassa. Jännittämässä, voitanko arvonnassa joulutorttuja vai ovikranssin.

 

Toiseksi. Ensin oli kylällä kova kuhina koko tammikuun. Kyläläisiä näki raahaavan ostoskasseja. Useita ostoskasseja täynnä ananaspurkkeja ja kissanruokaa. Kertakäyttöastioita. Mehuja. Kaikkea, mitä kaupasta saa.

Ja sen jälkeen kylänraitti hiljeni. PUF. En ikinä ole nähnyt sitä niin hiljaisena. Oliko tullut maailmanloppu? Missä kaikki ovat? Mitä on tapahtunut?

Fiilis oli kuin lännenfilmistä. Tuulee hiljaa, yksinäinen risupallo pyörii tuulen mukana kylänraittia pitkin..

Ei ketään missään. Huhuilin ihmisiä kesätorilla, Penan baarin pihassa, kurkkasin jopa kirkon nurkan taakse. Meinasin jo laittaa foliohatun päähäni ja mennä Kalasatamaan odottamaan, jos vaikka UFOT tulevat hakemaan minutkin, kuten varmaan kyläläisille on käynyt. Lopulta syy selvisi. Kylän kauppa oli helmikuun ajan R E M O N T I S S A. Kyllä, kylän yksi keskiö, SALE kiinni, kokonaisen kuukauden. Ei ihme, että ihmisiä ei näy.

Ei hätää, eivät ihmiset kertakäyttöastioilta ananasta ja kissanruokaa joutuneet syömään. Kaupaton kuukausi oli ratkaistu ketjun toimesta. Päivittäin meni ilmainen bussi Virojoelle, ns. ”kauppakyyti”. Pääsi hoitamaan ostokset Vellikellossa ja sitten takaisin kotiin.

Sitä tarina ei kerro, uskalsiko joku rohkea mennä K-Extra Joutseneen Vellikellon sijaan.

Nyt käy taas Salenmäellä  (tai Ronkulinmäellä. Rakkaalla paikalla on monta nimeä) kova kuhina. Remontti on ohi ja kauppa on avattu. Sai siellä avajaispäivänä kakkukahvitkin. Elämä palautuu kylällä normaaleihin uomiin.

 

Kolmanneksi. Mun sisko ajoi auton katolleen. Kyllä, Ravijoella. Joulukuussa. Samana päivänä kun oli Klamilan Joulutori.

Kovat spekulaatiot ovat käyneet ympäri kylää ja kylän ulkopuolella, että onko syy kelin, kuskin vai minkä. On esitetty jopa teoriaa, että kuljettaja säikähti, kun tajusi ajavansa Ravijoen alueella.

Jopa viime viikonloppuna (kyllä, 3 kuukautta mettään menon jälkeen) häneltä kysyttiin taas kerran sama kysymys: ”Missä oli vika?”  Ja kysyjä vastaa heti perään: ”Ratin ja penkin välissä, hehehehheeeeee”, ja poistuu paikalta. Hauskaa, eikö vain?

Kyydissäolijat ovat kunnossa. Auto sai kunnon kolauksen ja ylpeys. Onneksi näin.

Mutta tätä tapahtumaa ei vaan unohdeta. Koskaan. Nyt se mutka nimetään ”Eevan kurviksi” ja paikka muistetaan tästä lähin ”paikkana, jossa Eeva ajoi silloin aikanaan mettään, onnekskelleeneikäynytmitään”.

Niin kuin aina muistetaan Museotien mutkat. Ne nimetään mettään ajajan mukaan. Ei vaan unohdeta, eikä anneta unohtaa.

 

Tässäpä tämä Klamilan tapahtumarikas talvi. Kesää ja kesän huimia tapahtumia odotellessa (kyllä, Sataman Baari avataan jälleen. Rakennustyöt jo käynnissä).

Tervetuloa Klamilaan. Pysykää tiellä.

 

Lopuksi vielä arvoitus. Historian havinaa. Tiedättekö mistä nämä kellot ovat?

 

Kling kling
Kling kling

 

Oikea vastaus: Klamilan Osuusliikkeen vanhat ovikellot (eli sen kaupan, mikä oli ennen nykyistä SALEa) Uskokaa tai älkää, mulla on hallussani tällainen aarre!

Otan ne mukaan sukukokoukseen 2018 ja kilkutan niitä aika ajoin. Wanhoja hyviä aikoja muistellen. KLING KLING!!

-Suvi

 

 

Jätä kommentti