Sukuyhdistyksen perustaminen

Sukuyhdistyksen perustaminen

Sukuneuvoston ensimmäisen puheenjohtajan Julius Klaminkirjoitus sukuyhdistyksen perustamisesta.Kirjoitus on julkaistu kirjassa Klamin suvun vaiheita (1968)

Klami suvun sukuyhdistys

Jokaisen yhteisön perustamisvaiheilla on oma tarinansa. Muistin mukaan meidän yhdistyksemme kohdalla kävi niin, että tämän kirjoittaja Julius Klami kutsui vuoden 1953 alkupuolella arkkitehti Veli A. Klamin HOK:n suurravintolaan Helsingissä. Emme olleet koskaan aikaisemmin tavanneet toisiamme, joten tilaisuus siihenkin nähden oli erikoislaatuinen. Virikkeen tälle tapaamiselle sain rakennusmestari Evald Klamilta, jonka kanssa olin jo aikaisemmin ollut kosketuksissa ja tutustunut myös hänen sukukaaviopuuhiinsa.

Aluksi Veli A. Klamin kanssa otettiin puheeksi juuri nuo sukukaaviot, ja vähitellen virisi ajatus suvun vaiheiden tutkimisesta muullakin tavoin. Jo tämä keskustelu osoitti, että Veli A. Klami oli suvun vaiheista ja laajuudesta yllättävän paljon selvillä. Hän mainitsi mm. fil. maisteri Veikko Mattilan, joka niihin aikoihin oli Virolahden historian tutkimis- ja kirjoittamispuuhissa ja tässä yhteydessä oli tehnyt muistiinpanoja myös Klamin suvun vaiheista. Kun tämäntapaista ennakoivaa työtä oli jo tehty, tuntui luonnolliselta, että sille piti saada jatkoa. Sovittiin laajempipohjaisen neuvottelutilaisuuden pitämisestä asian eteenpäin viemiseksi. Neuvottelupaikaksi valittiin Insinööritalo Helsingissä, ja Veli A. Klami otti huolehtiakseen joukon koollekutsumisen. Hän tunsi sukuun kuuluvat keskeiset henkilöt paremmin.

Tämä alustava yhteinen neuvottelutilaisuus pidettiin muistaman mukaan 1953 kevättalvella. Saapuville tuli lähes parikymmentä henkilöä, mikä osoitti, että asia oli saavuttanut suopean maaperän. Sivulliseksi kipinänsytyttäjäksi oli kutsuttu mukaan myös Veikko Mattila, joka selosti niitä näkymiä, joita hän oli Klamin suvusta saanut Virolahden pitäjähistorian aineistoa tutkiessaan, ja näitä näkymiä hänellä oli melko laajalti. Rattoisan keskustelun jälkeen päätettiin yksimielisesti ryhtyä toimenpiteisiin sukuyhdistyksen perustamiseksi. Oman värinsä keskustelulle antoivat myös Evald Klamin laatimat sukutaulukkokaaviot, jotka kiertelivät pöydissä kädestä käteen. Keskustelun päätteeksi valittiin väliaikainen toimikunta, joka sai tehtäväkseen sukukokouksen koollekutsumisen. Sukuyhdistyksen sääntöjen laatiminen jäi tämän kirjoittajan tehtäväksi. Klamilassa asuvat suvun jäsenet ottivat huolehtiakseen sukukokouksen yhteydessä pidettävän ensimmäisen sukujuhlan lähemmän järjestelyn.

Väliaikainen toimikunta kutsui sukukokouksen ja sukujuhlan koolle Klamilaan elokuun 2 päiväksi 1953. Saapuvilla oli 170 henkilöä, joukossa Amerikasta saakka tulleitakin. Tämä oli osoitus siitä, että sukusiteet olivat yhdistäviä. Varsinaisen juhlan jälkeen pidettiin sukuyhdistyksen perustava kokous. Kokouksen alussa lehtori Lauri V. Klami selosti sukuyhdistyksen tarpeellisuutta sukuperinteiden vaalijana. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin silloinen vakuutusjohtaja Julius Klami ja sihteeriksi rehtori Impi Kormu. Jo aikaisemmin valmistunut yhdistyksen sääntöluonnos hyväksyttiin muutamin vähäisin muutoksin yksimielisesti ja yhdistys päätettiin perustaa.

Ensimmäiseen sukuneuvostoon valittiin seuraavat 12 jäsentä: Veli A. Klami, Impi Kormu, Evald Klami, Oiva Klami, Yrjö Klami, Toimi Klami, Paavo Taisi, Viljo Klami, Anton Klami, Hilja Selin, Paavo Klami ja Julius Klami. Syksymmällä Lahdessa pitämässään kokouksessa valitsi sukuneuvosto puheenjohtajakseen Julius Klamin, varapuheenjohtajaksi Veli A. Klamin, sihteeriksi Impi Kormun ja rahastonhoitajaksi Oiva Klamin. Myöhempinä vuosina on rahastonhoitajan tehtäviä hoitanut Evald Klami. Näin pääsi sukuyhdistys alkuun. Ilmoitus yhdistysrekisteriin lähetettiin marraskuun 15 päivänä 1953, ja rekisteriin merkintä tapahtui 9 päivänä joulukuuta samana vuonna, numerolla 64249.

V. 1958 20.7. pidetyssä toisessa sukukokouksessa valittiin sukuneuvostoon Julius Klami, Veli A. Klami, Impi Kormu, Evald Klami, Yrjö Klami, Oiva Klami, Paavo Klami, Paavo Taisi, Hilja Selin, Annikki Tompuri, Veli 0. Klami, Ilmi Huttunen, Yrjö Malmi ja Jenny Klami, yhteensä 14 jäsentä.

Kolmas sukukokous pidettiin 14.7.1963 ja siinä valittiin sukuneuvostoon Julius Klami, Veli A. Klami, Impi Kormu, Evald Klami, Veli 0. Klami, Oiva Klami, Yrjö Klami, Hilja Selin, Ilmi Huttunen, Paavo Klami, Jenny Klami, Yrjö Malmi, Annikki Tompuri, Rafael Kontula ja Matti Taisi, yhteensä 15 jäsentä, mikä on sääntöjen mukainen suurin määrä.

Sukuneuvoston puheenjohtajana on toiminut Julius Klami ja sihteerinä Impi Kormu, molemmat koko ajan, varapuheenjohtajana vuoteen 1963 saakka Veli A. Klami ja sen jälkeen Yrjö Klami. Yhdistyksen tilintarkastajina ovat koko sen toiminta-aikana olleet Veikko Posti ja Tuomo Malmi ja varatilintarkastajina Salli Tiusanen ja Valter Malmi.

Aikaisemmista sukuneuvoston jäsenistä ovat kuoleman kautta poistuneet Toimi Klami, Paavo Taisi, Anton Klami ja Viljo Klami. Heistä jokainen oli mukana sukuneuvoston toiminnassa suurella innolla ja harrastuksella. Kunniaa tehden muistelemme heidän suuriarvoista elämäntyötään.

Aikaisempina vuosina pidettiin sukuneuvoston kokoukset yksityisten jäsenten kotona vuorottelemalla. Vastaanotto ja vieraanvaraisuus oli aina suorastaan ylitsevuotavan suurenmoinen. Myöhempinä vuosina on kokoonnuttu Lahdessa, puheenjohtajan kotipaikkakunnalla Ravintola Jukolassa.

Kovin monipuolista sukuneuvoston toiminta ei ole ollut. Päähuomio on kohdistettu sukuhistorian aikaansaamiseen. Sitä on kypsytelty vuodesta toiseen ja siinä ohessa hankittu tarpeelliseksi katsottua aineistoa. Raskaimman kuorman näissä esivalmisteluissa on kantanut rakennusmestari Evald Klami, lähinnä sukukaavioiden laatimisessa. Se on vaatinut paljon aikaa ja vaivaa, sillä tarvittavat tiedot ovat koostuneet vähin erin, askel askeleelta. Lisäksi hän on hoitanut rahastonhoitajan tehtävät, koonnut jäsenmaksut perimällä ne jäseniltä postisiirtoina. Rahaa niistä ei ole paljon kertynyt, sillä osa on mennyt postikuluihin. Yhden markan vuotuinen jäsenmaksu ei paljon kassaa kartuta. Puolisoilta on maksu ollut vain 50 penniä vuodessa.

Evald Klami on kertonut aloittaneensa sukutaulukkokaavioiden laatimisen 1928 paikkeilla. Hän sai aluksi Oiva Klamin välityksellä pastori Daniel Klamin muistiinpanoja useista sukuun kuuluvista vanhemmista henkilöistä. Tältä pohjalta läksi puuha alkuun. Myöhemmin hän hankki lisätietoja Virolahden kirkonkirjoista, joista selvisi myös muuttoja toisiin seurakuntiin. Tuskinpa hän aluksi edes aavisti, kuinka valtavamittaisen työn suorittajaksi hän joutui. Suku osoittautui paljon laajemmaksi ja monihaaraisemmaksi kuin miltä aluksi näytti. Sinnikäs ja perään antamaton kuin oli, työ jatkui vähin erin vuodesta toiseen kohti lopullista valmistumistaan. Yhteyksiä hän joutui ottamaan moniin seurakuntiin eri puolilla maata, jopa ulkomaille saakka. Myös Veikko Mattilan antamat tiedot ovat olleet apuna, samoin kirjemonistetiedustelujen avulla saadut selvitykset sekä myös sukukokouksissa tehdyt muistiinpanot. Varsinkin kaaviota I laadittaessa olivat Veikko Mattilan antamat tiedot ratkaisevia.

Sukuneuvoston päätehtävänä ollut sukuhistoria on nyt lopultakin valmistunut. Kirjallisen kritiikin näkymissä teos saattaa vaikuttaa epätasaiselta. Näin on laita miltei aina, kun jokin teos kootaan useista eri henkilöiden kirjoitelmista. Jokainen kirjoitelma käsittää oman osuutensa, ja se ei aina liity ehyesti kokonaisuuteen. Joku kirjoittaja käsittelee osuuttaan ja aihettaan laajemmin ja perusteellisemmin kuin joku toinen. Pääasia kuitenkin on. että teos nyt voidaan jakaa suvun jäsenille. Teoksen eri kirjoitelmia ja sukukaavioita tutkimalla muodostunee edes jonkinlainen kuva suvun menneistä vaiheista.

Sukuneuvoston puolesta Julius Klami